Avainsana-arkisto: jännityskirjallisuus

Varistyttö-trilogia

varjojen huoneUnissakulkijaVaristyttö

Kirjailijakaksikko Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundquist ovat yhdessä kirjoittaneet kohutun ruotsalaisen Varistyttö-trilogian (Otava, 2014) Erik Axl Sundin nimimerkillä. Varistyttö-trilogian kolme kirjaa: Varistyttö, Unissakulkija ja Varjojen huone muodostavat yhtenäisen dekkaritarinan, joka on aiheeltaan varsin rankka. Rikosromaanit sukeltavat pahuuden väkivaltaiseen maailmaan ja kertovat lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta. Kirjasarja ei sovi kaikille, herkille lukijoille.

Päähenkilöinä ovat vahvat naishahmot rikoskomisario Jeanette Kihlberg ja psykoterapeutti Sofia Zetterlund. Perheellinen Jeanette ja erakkomainen Sofia tuntevat vetovoimaa toisiaan kohtaan heidän työnsä kohdatessa. Suhde kehittyy intiimiksi, vaikka Sofian synkät salaisuudet vaanivat taustalla. Trilogian ensimmäisessä Varistyttö-kirjassa Jeanette alkaa selvittämään yhdessä työparinsa Hurtigin kanssa murhattujen ja tunnistamattomien poikien tapauksia. Unissakulkijassa Jeanette jatkaa lapsenmurhien tutkimuksia ja samalla uusi karmea murha-aalto lisää työtaakkaa. Varjojen huoneessa julmat ja sadistiset murhat alkavat ratkeamaan, ainakin lukijalle.

Lukijana odotin kunnon loppuhuipennusta, jolloin rikokset ratkeavat, murhaaja/t selvitetään ja paha saa lopulta palkkansa. Varistyttö-trilogia ei mene näin perinteisen dekkarikaavan tapaan. Olin oikeastaan pettynyt lopputulemaan, ja Jeanetten hitauteen ja tyhmyyteen poliisina. Sarjassa on lukuisia muitakin henkilöhahmoja, jotka kietoutuvat lyhyistä kappaleista koostuvan tarinan langanpätkiin. Varistyttö-trilogian lukeminen on kuin pitkää ja raskasta psykoanalyysia, jossa seurataan henkilöhahmojen synkkiä ja pimeitä mielenliikkeitä ja identiteetin pirstaloitumista. Tarina sisältää myös epäuskottavuuksia. Sarjan paras osa on mielestäni ensimmäinen Varistyttö-kirja, joka houkutteli koukullaan lukemaan seuraavankin osan. Muissa trilogian osissa tarinaa olisi voinut tiivistää. Suosittelen lukemaan kirjat mahdollisimman peräkkäin. Moneen maahan myydyssä Varistyttö-trilogiassa, amerikkalaiset julkaisevatkin kirjat yhtenä niteenä.

Sen lisäksi, että palkittu Varistyttö-trilogia on kohahduttanut aiheellaan, niin myös kirjojen kansikuvat ovat hätkähdyttäviä ja pysäyttäviä. Kansikuvat pohjautuvat Carl Larssonin tunnettuihin tauluihin, jotka kirjailijat ovat itse tehneet ja muokanneet. Haastattelussaan kirjailijakaksikko kertoo, että he halusivat kyseenalaistaa Larssonin onnellista koti-idylliä ja he eivät itseasiassa edes pidä Larssonin tauluista.

Sara Kokkonen

Mainokset

Murha Kansalliskirjastossa

kansalliskirjasto

Kai Ekholm: Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava

Odotin Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajan esikoisdekkarista kuivaa ja älyllistä ajatuspähkinää, mutta tämä onkin aika jännittävä ja raaka tarina. Heti aluksi tuntematon mies murhaa yksinäisen vanhuksen tämän omassa kodissa, sitten siirrytään loistohuoneistoon, jossa upporikas antiikkikauppias valmistautuu esittelemään aarteitaan TV-ohjelmassa. Ja varsinainen tarina alkaa sillä, että aamusiivooja löytää ruumiin Kansalliskirjaston Kupolisalista, nuoren tytön, joka on huolellisesti, jopa hellästi aseteltu kirjaspiraalin, kuin jatulintarhan keskelle. Tilanne muuttuu yhä vain absurdimmaksi ja kauhistuttavammaksi, kun käy ilmi, että tytön ruumis on vuosikymmeniä vanha ja huolellisesti balsamoitu, kuin Lenin Kremlin mausoleumissa.

Rikosta tutkiva poliisi Reinikka kutsuu yksityisen etsivätoimiston, Kaljun ja Kiharan, auttamaan kirjojen tunnistamisessa toivoen, että he löytävät niistä johtolangan mielettömältä tuntuvaan tilanteeseen. Kuka on voinut päästä kirjaston hälyttimien ohitse? Miksi? Mitä syvemmälle ongelmaan perihelsinkiläinen Kalju ja hänen chileläissyntyinen työtoverinsa Kihara tunkeutuvat, sitä oudompia mutkia he joutuvat seuraamaan muun muassa salakuljettajien ja taidevarkaiden jäljillä ja sodanaikaisten tragedioiden juurilla. Lukijalle annetaan myös vilahduksia jonkun tuntemattoman ajatuksista – onko hän murhaaja vai etsiikö hän oikeutta vanhojen vääryyksien uhreille?

Tämä on hauska, älyllinen dekkari, ei aivan perusmysteeri. Ekholm leikkii monilla dekkarityylilajeilla – muodin mukaan kirjassa on jopa liitteenä kakkuresepti. Minua vähän häiritsi se, että kirjat eivät kuitenkaan loppujen lopuksi osoittautuneet niin tärkeiksi johtolangoiksi kuin alusta olisi voinut päätellä. Keski-iän kriisistä kärsivä Kalju ja sivuosan esittämiseen kyllästynyt Kihara muodostavat mielenkiintoisen tiimin, jonka seikkailuja saamme toivottavasti seurata toisenkin kerran.

Lisää arvioita:
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1377491629991
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/artikkeli/276/kai-ekholm-niiden-kirjojen-mukaan-teidat-on/

Jännitystä Willan lavalla

Kaupunginkirjasto lähti äskettäin vinkkausretkelle Kauppakeskus Willaan. Aikaisemmin kaikki aikuisten vinkkaustilaisuudet ovat tapahtuneet turvallisesti kirjaston seinien sisällä tai kesällä kirjastoaukiolla. Kyllähän meitä molempia jännitti ihan hirveästi, mutta rohkeasti raahasimme Hyvinkään nuorisotoimelta lainatut äänentoistolaitteet lavalle Roberts Coffeen keskelle ja kiipesimme kertomaan lempidekkareistamme. Alkujännityksen haihduttua meillä oli oikein hauskaa, ja niin tuntui olevan kuulijoillakin. Kirjoistahan on aina kiva puhua. Innostukseni keskellä minulta melkein lipsahti ilmoille tärkeä paljastus Jyrki Heinon Kellon lopputapahtumista, mutta sain sentään itseni kiinni, eikä vahinkoa päässyt tapahtumaan.

Kirjavinkkaushan on sitä, että innostuneet lukijat kertovat lukemistaan kivoista kirjoista, vähän niin kuin kertoisivat kavereilleen kahvitauolla. Juonta ei tietenkään paljasteta, mutta yritetään luoda kuvaa siitä, millaisesta kirjasta on kysymys ja ketä se saattaisi kiinnostaa. Yritämme valita kirjoja, jotka ovat helposti saatavilla; tietysti ensisijaisesti toivomme, että tulette lainaamaan niitä kaupunginkirjaston hyllyiltä, mutta suurin osa on myös mahdollista ostaa omaksi paikallisista kirjakaupoista.

Jännäreitä ja salapoliisiromaaneja on hyvin erilaisia, toiset hyvinkin raakoja tai muuten pelottavia, toiset taas kevyttä aivovoimistelua. Pialla ja minulla on aika erilainen maku, vaikka usein luemme samojakin kirjoja. Psykologinen kauhu on minulle liian järkyttävää, mutta saatan antaa hiukkasen pitkäveteisyyttäkin anteeksi, jos kirjasta näkee, että kirjoittaja tuntee aikakauden ja paikan, johon tarinansa sijoittaa. Pia taas lukee kirjoja, joita minä tuskin uskallan avata. Listan kirjoista voitte helposti arvata, kenen suosikista on kysymys.

Tässä ovat kirjat, joista tällä kertaa kerroimme. Kaikki ovat lainattavissa kirjastosta.

Jukka Behm: Lahjoja norsujumalalle (Tammi 2013)
Hauska ”lohtukirja”, jossa ei tapahdu murhia, vaikka salapoliisintyötä tehdäänkin. Sopii Naisten Etsivätoimisto -kirjoista ja tv-sarjasta tykkääville.

Chelsea Cain: Sydänverellä (WSOY 2007)
Hyytävän sarjamurhaajatrilogian ensimmäinen osa. Ei heikkohermoisille!

Kai Ekholm: Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava (Atena 2013)
Kansalliskirjaston kupolisalista Karjalan takamaille, monentasoista jännitystä

Kari Hanhisuanto: Käen laulu (Myllylahti 2009)
Psykologinen romaani, jonka kertojana on muistisairas sotaveteraani

Jyrki Heino: Kello (Schildts & Söderströms 2014)
Vakoojia ja sotien jälkiä 1700-luvun lopulla Suomen Turussa ja Pietarissakin

Nina Hurma: Yönpunainen höyhen (Gummerus 2013)
Esikoiskirjailijan perinteinen dekkari kieltolain ajan Helsingistä

Tero Somppi: Särkyvää (Myllylahti 2012)
Murha ilman ruumista: psykologista kauhua

Seuraavat kirjavinkkaus Willan lavalla Robert’s coffee -kahvilassa torstaina 4.12. klo 17.00, jolloin on vuorossa tarinoita elämästä. Ja kiinnostuneille tiedoksi, että marraskuussa vinkataan myös pääkirjastossa.

14.7. Lukuvinkki: meri antaa, meri ottaa

Ihmissatama

Lindqvist, Johan Ajvide

Ihmissatama

Gummerus, 2009

Johan Ajvide Lindqvisthan nousi kuuluisuuteen erinomaisella kirjalla Ystävät hämärän jälkeen ja siitä tehdyllä elokuvalla. Seuraava lukemani Kuinka kuolleita käsitellään oli omituinen sekoitus splatteria ja ihmissuhteita, joten tartuin vähän epäillen Ihmissatamaan.

Vuonna 2009 julkaistu Ihmissatama oli kuitenkin pääpiirteissään positiivinen yllätys ja piti kauhukirjallisuuden ystävää otteessaan loppumetreille saakka. Kirjan tapahtumapaikkana on syrjäinen saari, jonne lomailemaan tullutta kolmihenkistä perhettä kohtaa kauhea tragedia, kun pieni Maja-tyttö katoaa jäljettömiin.

Domaröllä lapsuuskesänsä viettänyt Anders palaa saarelle  parisuhteen rikkouduttua, ja pikku hiljaa alkoholismiin vaipuneelle Andersille alkaa selvitä, että tyttären katoaminen ei ole ainutlaatuinen tapahtuma syrjäisellä saarella. Meressä on jotakin outoa näillä seuduin, ja Andersin oma isoäiti on yksi salaisuuden varjelijoista…

Lopussa mennään vähän yli äyrään, mutta kaiken kaikkiaan Ihmissatama on suositeltava jännitys-/kauhukirja ja Lindqvist on myös erinomainen ihmiskuvaaja.

Kirjan saatavuus Ratamo-kirjastoissa

Katja Valjakka

PS. Pieni kommentti koskien kirjavinkkejä yleensä: taannoin Vartin tekstiviesteissä esitettiin, että eri foorumien kirja-arvosteluissa (HS.fi, Lukuvinkkeli) on samankaltaisuuksia. Omalta osaltani haluan sanoa, että toki tänne kirjoittaessani tulen mielelläni lukeneeksi myös muiden samasta kirjasta kirjoittamia kirja-arvosteluita. Joskus muheva lauserakenne tai erityisen hyvä huomio voi tarttua päähän ja tekstiin, varsinkin jos kiireellä kirjoittaa, mutta tarkoituksellista matkimista tuskin kukaan tänne kirjoittaneista haluaa harrastaa…

 

19.4. Dekkarisuosituksia

Jumalan selän takana

Jumalan selän takana

Nykänen, Harri

WSOY, 2009

Maaliskuussa Hyvinkäällä vieraillut Harri Nykänen on tehnyt vaikutuksen lukijaamme:

”Suosittelen Harri Nykäsen Ariel-jännitysromaaneja: Ariel, Ariel ja hämähäkkinainen, Jumalan selän takana.

Tässä kolme mukaansatempaavaa kirjaa, jotka sijoittuvat Helsingin ympäristöön.

Kirjat ovat kiinnostavia ja ns. helppolukuisia. Olen saanut niiden avulla herätetyksi lukuhalukkuuden myös puolisolleni, joka ei aikaisemmin juurikaan harrastanut lukemista.”

Raija Mantere

Kirjojen saatavuus Ratamo-kirjastoissa:

10.3. Maaliskuun kirjailijavieras Harri Nykänen

 Harri Nykänen

Kirjailija Harri Nykänen kertoo työstään ja tuotannostaan Hyvinkään pääkirjaston ryhmätilassa  keskiviikkona 16.3 klo18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Rikoksen lumo

Rikoskirjojen suuren suosion Suomessa ja muissa Pohjoismaissa arvellaan perustuvan siihen, että hyvinvointivaltion kansalaisen on turvallista käpertyä lempituoliinsa lukemaan ja nauttimaan vaaran ja jännityksen tunteesta ilman omaa riskiä. Kyseinen kirjallisuus on kuitenkin saavuttanut laajan lukijakunnan ja Sherlock Holmesista alkaen. Aiemmin dekkarit noudattivat usein seuraavaa kaavaa: tapahtui rikos, yleensä murha, joka tekijän ja motiivin salapoliisi selvitti ylivoimaisen älynsä ja intuitionsa turvin.

Jännityskirjallisuus on aikojen saatossa monipuolistunut ja sen piirissä on kehittynyt monia alalajeja. Harri Nykäsen tuotanto edustaa nykyajan valtavirtaa, jossa yhteiskunnallinen todellisuus ja poliisin arkipäivä on voimakkaasti läsnä. Tapahtumapaikkana on suurkaupunki, joka Suomen oloissa on siis Helsinki lähiympäristöineen. Toki kansainvälisen rikollisuuden lonkerot ulottuvat myös Tukholmaan ja muualle Eurooppaan.

Henkilögalleriaan kuuluu ammatti- tai taparikollisia ja poliiseja. ”Tavallisia kansalaisia” edustavat usein naiset: äidit, vaimot, tyttäret, jotka yrittävät vetää rakkaitaan pois kaltevalta pinnalta. Monesti tapahtumien taustalla on verkkoja virittelemässä joku yhteiskunnan kunnioitettu merkkihenkilö, joka käyttää hämärissä ja rahakkaissa liiketoimissaan apunaan kovan linjan ammattirikollisia. Kirjassa vastapuolia edustavat henkilöt ovat usein ystävyys- tai riippuvuussuhteessa toisiinsa. Rosvo ja poliisi ovat kenties lapsuudenystäviä ja ihmeissään siitä, mikä sai heidät sijoittumaan lain vastakkaisille puolille, sattumako vain?

Tv-sarjasta tuttu Raid putkahtaa esiin Nykäsen myöhemmässäkin tuotannossa, mm. viime vuonna ilmestyneessä kirjassa: Paha paha tyttö. Raid ilmestyy kuvioihin kuin entisajan arvoituksellinen lännensankari. Hän on rikollinen ja murhaaja, mutta jollain kummallisella tavalla oikeuden puolella ja ystävilleen uskollinen.

Harri Nykänen toimi rikosreportterina ennen kirjailijanuraansa, joka työ on kehittänyt hänen asiantuntemustaan ja realismiaan rikosten maailman kuvaamiseen. Hän on ollut myös laatimassa rikosaiheisia tietokirjoja. Rööperi (2005) kuvaa Helsingin Punavuoren rikollisuutta vuosikymmenten ajoilta ja Nokka (2010) on jo mennyttä vankilahistoriaa. Yli kaksikymmentä vuotta kestäneellä kirjailijanurallaan Harri Nykänen on julkaissut kolmisenkymmentä kirjaa. Piakkoin on tulossa uutuus nimeltä Pamalainen jumaus.

 Maija Muhonen

19.11. Marraskuinen kertomus

John Ajvide Lindqvist

Ystävät hämärän jälkeen

Gummerus 2008

Ystävät hämärän jälkeen

Ystävät hämärän jälkeen on mielenkiintoinen sekahedelmäsoppa aineksinaan kauhua, rakkautta ja aikalaiskuvausta. Lindqvist käsittelee kirjassaan vakavia aiheita, kuten koulukiusaamista ja pedofiliaa. Toisaalta hän vie lukijansa mutkitteleville sivupoluille kuvatessaan nuoren pojan ihmissuhteita ja kasvua ja maustaessaan keitoksen groteskilla kauhulla. 

Kirjan päähenkilö, 12-vuotias Oskar on kiusattu koulupoika, joka löytää uuden, oudohkon ystävän. Eli asuu samassa pihapiirissä kuin Oskar, mutta näyttäytyy vain hämärän jälkeen, ei syö karkkia, ei palele ja hyppää ihan liian pitkälle ollakseen 12-vuotias tyttö… Oskarin ja Elin lisäksi Lindqvist suuntaa valokeilansa säännöllisesti myös muihin kirjan henkilöihin, niin hyviin, rumiin kuin pahoihinkin. Ympäristönä on 1980-luvun alun tukholmalaislähiö.

Ystävät hämärän jälkeen on lukemisen arvoinen viihdekirja, jossa sotketaan iloisesti eri tyylilajeja keskenään, välillä hyvin ja välillä vain kohtalaisesti siinä onnistuen.

Katja Valjakka

Kirjan saatavuus