Beijingiin sijoittuva Yksinäisyyttä kalliimpaa on nykyään USA:ssa asuvan Yiyun Lin kolmas suomennettu teos, aikaisemmin ovat ilmestyneet Kulkurit ja Kultapoika, smaragdityttö. Li kirjoittaa englannin kielellä länsimaiselle lukijakunnalle, kuten monet muutkin suomeksi käännetyt kiinalaissyntyiset kirjailijat. Li syntyi 1972 ja muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1996.
Kirja kertoo kahdesta naisesta ja yhdestä miehestä, nuoruudenystävistä, joiden ystävyyden rikkoo murha, johon joku heistä saattaa olla syyllinen. Tarina liikkuu vuoden 1989 Beijingistä nykyhetkeen, jolloin myrkkyä saanut nainen lopulta kuolee maattuaan kaksikymmentä vuotta koomassa. Kirja ei keskity olemaan varsinaisesti murhamysteeri (sehän ei ole kirjastossakaan dekkariosastolla), vaan purkaa ystävysten välisiä monimutkaisia tunteita, heidän omia salaisuuksiaan ja heidän suhdettaan uhriin, heitä viitisen vuotta vanhempaan opiskelijaan, joka on ennen murhaa menettänyt opiskelupaikkansa ja koko tulevaisuutensa Tiananman-aukion tapahtumien seurauksena. Kolme ystävää eroavat toisistaan kohtalokkaan illan jälkeen, ja vaikka he ehkä haluaisivatkin pitää yhteyttä, he eivät uskalla – epäilykset ja syyllisyys erottavat heidät. Boyang jää Beijingiin, tytöt päätyvät Yhdysvaltoihin kovin erilaisiin kohtaloihin.
Kirja on mielenkiintoista luettavaa jo sen takia, että Li tuntee Kiinaa sisältäpäin. Beijingin sivukadun korttelin asukkaiden elämä tuntuu todellisilta, niin outoa kuin se suomalaisesta onkin. Lapsi voidaan lähettää asumaan isovanhempiensa luo, jolloin hän ei tapaa vanhempiaan kuin pari kertaa vuodessa. Toisaalta joissain talouksissa asuu kolme sukupolvea yhdessä parissa huoneessa, ehkä vielä heidän lisäkseen naimaton serkku tai isotäti. Vanhat tädit ja sedät ja pihalla leikkivät lapset tietävät tai uskovat tietävänsä toisistaan kaiken tietämisen arvoisen. Kun uusi tyttö, yhden perheen sukulainen, muuttaa pihaan, se vaikuttaa kaikkien elämään, ja tulokas pyritään sijoittamaan omalle paikalleen yhteisössä, halusi hän sitä tai ei. Vaikka korttelin asukkaat tuntuvat tietävän toisistaan kaiken, joka perheellä on omat tapansa ja omat tiukasti vaietut salaisuutensa.
Li kirjoittaa helposti lähestyttävää ja mukaansa vetävää proosaa. Suosittelen niillekin, joita sana murhamysteeri ei houkuttele.
Lukuvinkkeli 