Varistyttö-trilogia

varjojen huoneUnissakulkijaVaristyttö

Kirjailijakaksikko Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundquist ovat yhdessä kirjoittaneet kohutun ruotsalaisen Varistyttö-trilogian (Otava, 2014) Erik Axl Sundin nimimerkillä. Varistyttö-trilogian kolme kirjaa: Varistyttö, Unissakulkija ja Varjojen huone muodostavat yhtenäisen dekkaritarinan, joka on aiheeltaan varsin rankka. Rikosromaanit sukeltavat pahuuden väkivaltaiseen maailmaan ja kertovat lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta. Kirjasarja ei sovi kaikille, herkille lukijoille.

Päähenkilöinä ovat vahvat naishahmot rikoskomisario Jeanette Kihlberg ja psykoterapeutti Sofia Zetterlund. Perheellinen Jeanette ja erakkomainen Sofia tuntevat vetovoimaa toisiaan kohtaan heidän työnsä kohdatessa. Suhde kehittyy intiimiksi, vaikka Sofian synkät salaisuudet vaanivat taustalla. Trilogian ensimmäisessä Varistyttö-kirjassa Jeanette alkaa selvittämään yhdessä työparinsa Hurtigin kanssa murhattujen ja tunnistamattomien poikien tapauksia. Unissakulkijassa Jeanette jatkaa lapsenmurhien tutkimuksia ja samalla uusi karmea murha-aalto lisää työtaakkaa. Varjojen huoneessa julmat ja sadistiset murhat alkavat ratkeamaan, ainakin lukijalle.

Lukijana odotin kunnon loppuhuipennusta, jolloin rikokset ratkeavat, murhaaja/t selvitetään ja paha saa lopulta palkkansa. Varistyttö-trilogia ei mene näin perinteisen dekkarikaavan tapaan. Olin oikeastaan pettynyt lopputulemaan, ja Jeanetten hitauteen ja tyhmyyteen poliisina. Sarjassa on lukuisia muitakin henkilöhahmoja, jotka kietoutuvat lyhyistä kappaleista koostuvan tarinan langanpätkiin. Varistyttö-trilogian lukeminen on kuin pitkää ja raskasta psykoanalyysia, jossa seurataan henkilöhahmojen synkkiä ja pimeitä mielenliikkeitä ja identiteetin pirstaloitumista. Tarina sisältää myös epäuskottavuuksia. Sarjan paras osa on mielestäni ensimmäinen Varistyttö-kirja, joka houkutteli koukullaan lukemaan seuraavankin osan. Muissa trilogian osissa tarinaa olisi voinut tiivistää. Suosittelen lukemaan kirjat mahdollisimman peräkkäin. Moneen maahan myydyssä Varistyttö-trilogiassa, amerikkalaiset julkaisevatkin kirjat yhtenä niteenä.

Sen lisäksi, että palkittu Varistyttö-trilogia on kohahduttanut aiheellaan, niin myös kirjojen kansikuvat ovat hätkähdyttäviä ja pysäyttäviä. Kansikuvat pohjautuvat Carl Larssonin tunnettuihin tauluihin, jotka kirjailijat ovat itse tehneet ja muokanneet. Haastattelussaan kirjailijakaksikko kertoo, että he halusivat kyseenalaistaa Larssonin onnellista koti-idylliä ja he eivät itseasiassa edes pidä Larssonin tauluista.

Sara Kokkonen

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Varistyttö-trilogia

  1. Marraskuusta saakka nämä kirjat ovat olleet Pitää lukea -listallani. Minulla on myös ehkäpä luen -lista, ja en-kyllä-ikinä-lue – lista. Hyvin lähellä on, että nämä Sundin teokset eivät ole siirtyneet tuonne viimeiselle listalle. Miksikö? Ennakkoluulostako? Kirjojen kansikuvat ovat niin hyytäviä, että melkein oksettaa. Niistä tulee outoja mielikuvia, kai sieltä oman ajatusmaailman pimeältä puolelta. Mutta kuitenkin ne myös kiinnostavat, kiehtovat. Ehkä kohta kuitenkin rohkenen siirtyä lukemaan niitä.

    Zipuli

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s