Chigozie Obioma : Kalamiehet (suom. Heli Naski, Atena, 2016)

     Kalamiehet on nigerialaissyntyisen Chigozie Obioman (s.1986) esikoisteos. Obioma kuvaa herkästi kasvavia poikia, perhedraamaa ja samalla koko nyky-Nigerian heimosotien repimää haurasta yhteiskunnallista tilaa. Obioma sanookin kirjailijan jälkisanoissaan, että poikien perhe on Nigerian suurimpien heimojen metafora. Ne riitelevät keskenään, joutuvat ulkopuolisten voimien väliintulon kohteeksi, ja joutuvat kärsimään paljon.

Kalamiehet on romaani veljeksistä, jotka joutuvat yhtäkkiä henkisesti tuuliajolle. Perheen isä, herra Agwu, kaikkivoipa patriarkka, muuttaa työkomennukselle toiselle puolelle Nigeriaa eikä äiti saa enää otetta kasvavista, murrosikäisistä pojistaan. Pojat karkaavat kalastamaan saastuneen joen partaille. Eräällä kalastusmatkalla kylähullu Abulu syytää poikien päälle karmean kirouksen. Hän ennustaa, että yksi veljistä tappaa toisen. Kirous ottaa vallan, pelko kasvaa, veljesten välit kiristyvät. Mikään ei ole enää niin kuin ennen, vaikka isä toivookin pojistaan varttuvan urhoollisia, kunnon poikia: ” tahdon teidän olevan unelmien kalastajia, jotka eivät luovuta ennen kuin saavat kaikkein suurimman saaliin. Tahdon teidän olevan täystuhoja, uhkaavia ja lyömättömiä kalastajia. Sellaisia, jotka eivät kalasta Omi-Alan kaltaisella saastaisella rämeellä vaan henkisillä vesillä. Kunnianhimoisia ja tarmokkaita. Lapsia, jotka kastavat kätensä elämän jokiin, järviin ja meriin ja niittävät menestystä lääkäreinä, lentäjinä, professoreina, lakimiehinä. Ymmärrättekö?” Vanhempien toiveet eivät toteudu, kaikki murskaantuu, kun pelko ja kostonhenki ottavat vallan.

Suosittelen kirjaa sinulle, joka haluat tehdä lukumatkan tämän päivän Afrikkaan. Aiemmin minua on afrikkalaiseen kirjallisuuteen johdatellut monesti Nobel-ehdokkaana ollut James Ngugi (nykyään kikiju-nimeltään Ngugi wa Thiog’o). Ihastuttavia lukuelämyksiä olen saanut myös toiselta nigerialaiselta kirjoittajalta Chimamanda Ngozi Adichielta, jonka keväällä ilmestyvää uutta suomennosta Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä, odotan innolla. Kuka Afrikasta kirjoittava kirjailija on sinun suosikkisi? Kenties Ernest Hemingway ja Afrikan vihreät kunnaat tai Henning Mankell monilla Afrikka-teemaisilla teoksillaan?

Sirkka K.

Valste, Juha: Neandertalinihminen: kadonnut lajitoveri

Viime vuonna ilmestyi kaksi hyvää teosta neandertalinihmisistä. Jos tietosi heistä ovat peräisin muutaman vuoden takaa, kannattaa lukea tämä Valsteen teos, sillä neandertalinihmisistä on saatu paljon uutta tietoa viime vuosina DNA-tutkimusten myötä.

Valsteen kirja kertoo tämänhetkisen tiedon mukaisesti neandertalilaisista. Millaisia he olivat, minkälaisessa maailmassa he elivät ja miten. Hän kertoo myös, miten neandertalilaiset ovat sukua eri ihmislajeille ja mikä nykytiedon mukaan on neandertalilaisten perimä nykyihmisissä. Valste pohtii myös sitä, ovatko neandertalilaiset asuneet aikoinaan Suomessa ja kertoo Susiluolan tutkimusten tuloksista.

Valste on varsin hyvä kirjoittamaan asioista niin, että teksti on helppolukuista, vaikka kirjassa puhutaankin paljon asiaa. Suosittelen etenkin kaikille, jotka haluavat kartuttaa yleistietämystään.

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa lukea myös Chris Stringerin kirja Vain yksi jäi: miten meistä tuli ainoa ihmislaji (2014) ja Svante Pääbon Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä (2015). Pääbon teos kertoo melkeinpä jännityskirjan tapaan hänen tutkimusryhmänsä kamppailusta neandertalilaisten perimän selvittämiseksi.

 

Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja

Delacourt, Grégoire: Onnen koukkuja

WSOY, 2012

Pieni helmi kirjaksi, tämä Grégoire Delacourtin Onnen koukkuja. Vähäeleinen teos, jossa tapahtuu elämää suurempia asioita.

Keski-ikäinen käsityökauppayrittäjä ja -bloggari Jocelyne on elämäänsä tasaisen tyytyväinen kahden aikuisen lapsen äiti. Aviomieskin on ihan ok, mutta suhdetta varjostaa lapsen menetys. Sitten elämä muuttuu. Jocelyne saa pääpalkinnon lotossa, 18 miljoonaa euroa, eikä kerro siitä kenellekään. Hän tekee listoja haluamistaan asioista, mutta huomaa pärjäävänsä vallan hyvin ilmankin.

Onnen koukkuja on nopealukuinen, eivätkä kaikki varmastikaan pidä sen aika ulkokohtaisesta kerronnasta. Juoni ei ole yllätyksellinen, mutta mielestäni Delacourt piirtää henkilökuvansa kiinnostaviksi ja aidoiksi ja tarjoaa kepeässä mutta kirpeässä kirjassa pureskeltavaa jokaiselle.

Katja Valjakka

Kirjan saatavuus Ratamo-kirjastoissa

Hyvää tuoreehkoa kauhua – Bobby Conroy palaa kuolleista

Hill, Joe

Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia

Tammi 2009

” Joe Hillin monisävyinen novellikokoelma sisältää niin kummitusjuttuja, scifiä, jännitystä kuin arkipäiväisempiä ihmissuhdetarinoitakin elämän pikku outouksineen.”… Hill taitaa ennen kaikkea jännityksen ja yliluonnolliset elementit, mutta niiden vastapainona kertomuksissa on sopivina annoksina huumoria ja tunteikkuutta.”

Törmäsin Joe Hillin nimeen Goodreads– palvelussa, ja ilokseni hänen teoksiaan on myös suomennettu. Bobby Conroy palaa kuolleista on Hillin esikoisnovellikokoelma vuodelta 2005, jonka suomennos julkaistiin 2009.

Kokoelman kaikki novellit eivät ole perinteistä kauhukirjallisuutta, ja joukossa on mielestäni vähemmän onnistuneita tuotoksiakin. Pääasiallisesti kuitenkin Hill on hyvä kertoja, esimerkiksi 20. vuosisadan aave on otteessaan pitävä tarina elokuvateatterissa kummittelevasta nuoresta naisesta, Pop Art taas sijoittuu rinnakkaistodellisuuteen, jossa geenimutaatio silloin tällöin synnyttää ilmalla täytettyjä ihmisiä…

Suosittelen Hilliä esimerkiksi Stephen Kingin tuotannosta pitäville, kerrontatyylissä on paljon samaa kuin Kingin 1970- ja 1980-lukujen parhaissa novelleissa.

kirjan luki: Katja Valjakka, myös Morren maailmassa pidettiin tästä

Kirjan saatavuus Ratamo-kirjastoissa

1Q84

Murakami, Haruki: 1Q84 osat 1 ja 2

Tammi, 2013

Hyvä kirja pitkästä aikaa. Näin huokaisin luettuani loppuun Tammen Keltaisessa kirjastossa yhtenä niteenä julkaistun Haruki Murakamin 1Q84:n osat 1 ja 2.  Lokakuussa 2013 julkaistaan suomennos tarinan kolmannesta osasta, en malta odottaa! Englanniksi kolmas osa jo löytyy mm.  Hyvinkään kirjastosta, Japanissa 1Q84 julkaistiin 2009-2010.

Tutustuin Murakamiin Kafka rannalla-kirjan kautta (sekin ehdottoman suositeltava lukukokemus). Myös uusimmassa kirjassa Murakamin todellisuus taipuu, tutut asiat nähdään uudella tavalla ja jotain ihan tuntematontakin sivutaan.

1Q84:n juoni sijoittuu vuoteen 1984 ja myös toiseen todellisuuteen, vuoteen 1Q84, jossa taivaalla paistaa kaksi kuuta. Keskiössä ovat eristynyt matemaatikko-kirjailija Tengo sekä kuntosaliohjaaja Aomame, joka murhaa väkivaltaisia miehiä rikkaan perijättären ja jääpiikin avulla. Tengolla ja Aomamella on yhteinen menneisyys ja myös yhteinen kohtalo, jota kohti Murakami kuljettaa heitä huimien käänteiden kautta.

1Q84 on rakkaustarina, seikkailu ja fantasiakertomus sisältäen historiaa, kulttiuskontoja, perheriitoja ja japanilaista kulttuuria. Miltei 800 sivuun mahtuu vähän jaaritteluakin, eikä Murakami ole omimmillaan kauhuelementtien luomisessa, mutta suurimmaksi osaksi tarina pysyy hyvin kasassa ja jännite yllä. 

Katja Valjakka

Kirjan esittely Tammen sivuilla

Kirjan saatavuus Ratamo-kirjastoissa

Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli

    

Seitsemännen portaan enkeli (1997) on ensimmäinen osa muistelmatrilogiasta. Frank McCourt kertoo lapsuudestaan köyhässä ja katolisessa Irlannissa. McCourt on jälkeenpäin sanonut: ”Pahempaa kuin kurja lapsuus on kurja irlantilainen lapsuus, mutta pahinta on kuitenkin kurja irlantilainen katolinen lapsuus.”

Vaikka voisi kuvitelle ettei jaksa lukea kaikkea sitä lohduttomuutta: nälkää, tauteja, alkoholismia, lasten kuolemaa, Frank McCourtin tavassa kertoa lapsen näkökulmasta on kuitenkin jotain veikeää ja sympaattista. Kirjaa lukiessa ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Lapsen tapa havainnoida ja ymmärtää aikuisten kummallista maailmaa on kerta kaikkiaan hellyttävä eikä ankeus tunnu niin synkältä, kun se kirjan päähenkilöllekin on vain normaalia elämää.

Irlanti 30-40 luvulla on lievästi sanottuna ankea paikka. McCourt kuvaa hyvin niitä tragikoomisia piirteitä joita katolilaisuuteen liittyy. Synnin tehtyään poika ryntää heti ripittytymään, ettei vain kerkeäisi kuolla ja joutua helvettiin. Alkoholismi on yksi kirjan kipeistä teemoista. Turhautumisen ja suuttumisen hetket joutuu elämään varsinkin McCourtin perheen äiti yhä uudelleen ja uudelleen. Lukijakaan ei voi olla syvästi ihmettelemättä miten isä voi juoda kaiken, vaikka lapset kuolevat nälkään? Näin rankan kurjuuden kuvaaminen voi jo ajatuksena karkoittaa lukijoita, mutta suosittelen todella lukukynnyksen ylittämistä ja kirjan lukemista alusta loppuun!

McCourt on kirjoittanut myös kaksi muuta elämänkerrallista teosta Amerikan ihmemaassa (1999) ja Liitupölyä (2007), jotka ovat jatkoa Seitsemännen portaan enkelille. Niissä kerrotaan McCourtin elämästä Yhdysvalloissa ja jälkimmäisessä hänen opettajan urastaan.

Verkkolukupiiri: toukokuun kirja

Toukokuun kirjaamme kuvaillaan Kuopion kaupunginkirjaston sivuilla näin:

”Ron McLartyn Polkupyörällä ajamisen taito on kehityskertomus, tarina muutoksesta. Ikuisen luuserin, Smithy Iden, päämäärätön haahuilu ja ”elämätön elämä” kääntyy ylösalaisin ja päähenkilö päätyy etsimään vastausta moniin kysymyksiin. Polkupyörällä taitetun matkan myötä aukeaa tarina Smithyn lapsuudesta ja aikuisuuden varhaisvuosista, hänen perheestään ja sisaren sairaudesta, omasta kasvusta sekä rakkaudesta. Kirja on vähäeleinen, mutta vetoava tarina tavallisen miehen matkasta Amerikan halki. Kirja nousi Yhdysvalloissa suureen menestykseen sen jälkeen kun kirjailija Stephen King antoi ylistävän lausunnon tästä esikoisteoksesta.”

Maija N