Avainsana-arkisto: sarjakuvat

Näkymättömät kädet

Tietäväinen, Ville

Näkymättömät kädet

WSOY 2011

Näkymättömät kädet

Ville Tietäväisen vuonna 2011 ilmestynyt, tekijänsä kolmas sarjakuvateos Näkymättömät kädet on vahva kuvaus vaietusta vähemmistöstä. Se on myös hieno osoitus siitä, miten sarjakuva ilmaisumuotona taipuu myös ravistelemaan ja järkyttämään, ei vain viihdyttämään.

Näkymättömät kädet kertoo marokkolaisen Rashidin kamppailusta paremman elämän puolesta. Rauhaa rakastava, nahjukseksikin haukuttu Rashid ei pysy leivän syrjässä kiinni kotikaupungissaan. Hän suostuu lopulta serkkunsa houkutteluun lähteä huumekuriirina Gibraltarin salmen yli Espanjaan. Espanjassa laittoman siirtolaisen elämä osoittautuu vieläkin hankalammaksi ja Rashidin todellisuudentaju järkkyy. Rashidin ratkaisut kummastuttavat välillä, aiheuttavat kiukkuakin, mistä tietää että  Tietäväinen onnistuu hahmonsa kautta koskettamaan. Tietäväinen teki aiheestaan kattavan taustatutkimuksen ja valmisteli kirjaa pitkään. Tämä näkyy sekä tarinan syvyydessä että henkilöiden aitouden tunnussa.

Tarvitsemme juuri tämänkaltaisia teoksia muistuttamaan meitä omiin kengänkärkiinsä ja huoliinsa uppoutuneita markkinatalouden synkästä puolesta. Maailmantuskaahan lukeminen aiheuttaa, sillä yksittäisen ihmisen vaikutuskeinot ovat vähäiset. Ehkä saamme  inspiraation koettaa tehdä edes se oma pieni osamme? Triviaalimmalla tasolla teos toimii puheenvuorona lähiruoan puolesta kuten tämä viime aikoina vellonut hevosenlihakohukin. Yhtiöiden on se voittomarginaali jostain haettava.

Lue tämä, en voi muuta sanoa!

Tässä faktatietoa http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=106&lang=suo

Kustantajan sivut

Kirjan saatavuus Ratamo-kirjastoissa

Katja Valjakka

Mainokset

5.5. Mummo rokkaa!

Mummo-sarjakuva 

Mummo

Nykänen, Anni

Sammakko, 2010

Varoitus! Kemin sarjakuvapäivillä 2009 vuoden parhaaksi valittua ja tänä vuonna Sarjis-Finlandia –ehdokkaana ollutta Mummoa lukiessa joutuu nauramaan ääneen.

Kustantajansa julkaisemassa Sammakon Sanomat -lehdessä Anni Nykänen kertoo saaneensa idean sarjikseen uimahallilla saunoneista mummoista, joten ei liene ihme, että Mummo muistuttaa aikalailla omaa mummoani. Minunkin mummoni joi marketista hamstrattua kahvia mieluiten  tassilta, säästi kaikki purkit, purnukat ja pussinsulkijat, keitti toukkaista mannapuuroa, ruokki lapsenlapsensa ohella kissat, koirat ja naapurin kakarat, poimi ja säilöi joka vuosi sieniä ja marjoja reilusti yli oman tarpeen, keräsi alennuskuponkeja, rypytti noin sata piirakkaa kymmenessä minuutissa ja tiesi tasan tarkkaan naapuriensa tulemiset ja menemiset.

Suosittelen Mummoa mummoille ja papoille, heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen sekä kaikille, jotka ovat pitäneen Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajasta.

Suositeltavaa on myös saapua paikalle kun Kiroileva Siili-sarjiksesta tunnettu Milla Paloniemi ja Anni Nykänen saapuvat keskiviikkona, toukokuun 11. päivä klo 18 vierailulle Hyvinkään pääkirjastoon.

Mummo Ratamossa

Mummo-sarjakuvablogi

 Ira Palvanen

8.10. Koti-isä diktatuurissa

Merkintöjä Burmasta
DeLisle, Guy
WSOY, 2008

merkintöjäburmasta

Kanadalaisen sarjakuvataiteilija Guy DeLislen reportaasisarjakuva syntyi hänen asuessaan 2005-2006 Burmassa, Lääkärit ilman rajoja –järjestössä (Médecins sans frontières, MSF) työskentelevän vaimonsa ja pienen Louis-poikansa kanssa.

Koti-isänä DeLisle tutustuu burmalaiseen elämänmenoon, johon kuuluvat sotilasjuntan määräämät lukuisat rajoitukset, sensuuri, sähkökatkot ja buddhalaisuus. Hän kommentoi vinosti hymyillen Burman, nykyisen Myanmarin, takapajuisuutta ja Aung San Suu Kyin kotiarestia, kertoo burmalaisten arjesta, MSF:n toiminnasta syrjäseuduilla ja ihmettelee diplomaattien ja muiden ulkomaalaisten suojattua luksuselämää.

DeLislen piirrostyyli on hyvin maltillista ja selkeää, tarina etenee kronologisesti päiväkirjan omaisin ”merkinnöin” ja ”ruudun sisältö” on helppo hahmottaa. Mainio sarjakuva, joka on kantaaottava ja kriittinen, silti viihdyttävä.

Ira Palvanen

Tarkista saatavuus Ratamosta:

Merkintöjä Burmasta

29.1. Sarjispläjäys

Muhonen, Anne: Sydänääniä

Lietzén, Mika: Tarinoita lännestä

Sydänääniä                              

Tarinoita lännestä

Anne Muhonen on tehnyt aiemmin tarinoita Adasta, nuoresta goottitytöstä.  Sydänääniä- kirjassa piirtojälki on naivistisempi ja (suokaa anteeksi adjektiivi) sunnuntaistrippimäisempi. Sydänääniä on sarjakuvapäiväkirja esikoisen odotuksesta, ja sisältää älykkäitä tuokiokuvia ja nasevia huomioita parisuhteesta ja naisen omasta kehityksestä äidiksi.

Mika Lietzénin Tarinoita lännestä muistuttaa tunnelmaltaan Grönroos & Rantion loistavia Pieniä julmia tarinoita. Pääosassa ovat ihmisten välillä syntyvät hiljaiset hetket, jotka välittyvät hyvin vähäelkeisestä piirrosjäljestä. Tekstiä on vähän mutta riittävästi, tärkeintä on tunnelma.

Katja Valjakka

Sydänääniä Ratamo-kirjastoissa

Tarinoita lännestä Ratamo-kirjastoissa

1.10. Pieniä voittoja itsestä ja elämästä

Pieniä voittoja

sekä Pieniä voittoja 2: Elämän oppitunnit ja Pieniä voittoja 3: Millä on väliä

Manu Larcenet

Pieniä voittoja on ranskalaisen sarjakuvataiteilija Manu Larcenetin loistotyötä. Sarjan ensimmäinen osa suomennettiin 2006 ja uusin kolmas osa on juuri ilmestynyt. Sarjan neljäs osa Planter des clous julkaistiin Ranskassa tänä vuonna.

Pieniä voittoja on kolmekymppisen Marcon hieman melankolinen, huumorilla höystetty tarina. Marco on valokuvaaja, joka sarjan ensimmäisessä osassa kyllästyy työhönsä ja muuttaa säästöjensä turvin maalle. Marco luovii paniikkihäiriön aiheuttamien ongelmien sekä perhe- ja naissuhteiden aallokossa. Aina välillä saavutetaan kuitenkin niitä arkielämän pieniä voittoja, jotka auttavat jaksamaan eteenpäin.

Larcenetin hahmot ovat monitahoisia. Sarjakuvan kautta hän käsittelee vakavia asioita ja herättää lukijan pohtimaan omaakin elämäänsä. Larcenet on noussut yhdeksi ehdottomista suosikkisarjakuvataiteilijoistani, ja odotan innolla saavani kolmannen osan luettavakseni.

Katja Valjakka

Kirjan saatavuus Hyvinkään kirjastoissa

2.7. Luurangot kaapista ulos

Pieni kuolema

Korpela Aarni

 

Aarni Korpelan Pieni kuolema- stripit ovat hykerryttäviä, ja sijoittuvat suomalaisen sarjakuvan kärkeen oivaltavuudessaan ja eleettömyydessään. Sarjaa on julkaistu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä vuodesta 2003 lähtien.

Korpela on käyttänyt luurankohahmoja myös muissa taidemuodoissa. Vuonna 2004 ja 2005 pidetyissä näyttelyissä Korpela kertoi luurankokuvien muistuttavan siitä, että elämme olemattomuuden ja olemattomuuden välissä: että elämä on kallisarvoista mutta ei kovin vakavasti otettavaa.

Pieni kuolema- albumin lukaisee nopeasti, mutta strippeihin on hauska palata uudelleen ja uudelleen.

Kirjan saatavuus Hyvinkään kirjastoissa

Katja Valjakka