Delia Owens : Suon villi laulu (2020)

Delia Owens on yhdysvaltalainen eläintieteilijä ja kirjailija, joka on asunut elämästään yli 20 vuotta Botswanssa ja Zambiassa, missä hän tutki miehensä kanssa eläimiä.

Suon villi laulu on hänen esikoiskirjansa, mistä tuli vastoin kustantajan odotuksia suurmenestys. Kirjaa on myyty ympäri maailmaa yli 6miljoonaa kappaletta.

” Marskimaa ei ole suonryteikkö. Marskimaa on valoisa paikka, missä heinä kasvaa vedessä ja vesi soljuu osaksi taivasta. Verkkaiset purot polveilevat kuljettaen auringonkehrää merelle, ja pitkäkoipiset linnut kohoavat siivilleen hämmästyttävän sulavasti -vaikka eivät näytä lentoon luoduilta- tuhannen lumihanhen kaakatuksen pauhussa.

Siellä täällä marskimaalla, nihkeänkosteiden metsien kätköissä, rämeinen suo ryömii alaville turvemaille. Suovesi on tyyntä ja tummaa, se on hotkaissut valon mutaiseen nieluunsa. Jopa yöeläjät liikkuvat sen siimeksessä päiväsaikaan. Ääniäkin siellä kuuluu, mutta marskimaahan verrattuna suo on hiljainen, sillä hajoaminen tapahtuu solutasolla. Elämä mätänee ja löyhkää ja palaa lahonneeksi turpeeksi; suon katkerassa liejussa kuolema synnyttää elämää.

Lokakuun 30.päivän aamuna vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla, joka olisi kaikessa hiljaisuudessa, suomaiseen tyyliinsä sulatellut sen sisuksiinsa. Kätkenyt iäksi. Suo tietää kuolemasta kaiken, eikä välttämättä pidä sitä traagisena, syntisenä nyt ei ainakaan. Tänä aamuna kaksi kylän poikaa sattui kuitenkin pyöräilemään vanhalle palotornille, jonka kolmannelta porrastasanteelta he huomasivat Chasen farkkutakin.”

Tässä kirjan prologista voisi saada käsityksen kyseessä olevan jännityskirja, murhamysteeri. Sitä se ei mielestäni kuitenkaan ole, vaan se on lähinnä marskimaalla asuvan nuoren Kya tytön tarina.

 Kya asuu suoalueella alkeellisessa mökissä yhdessä äidin, isän ja 4 vanhemman sisaruksensa kanssa. Hänen äitinsä lähtee yhtenä päivänä perheensä luota ja lopulta muukin perhe alkoholisointunutta isää lukuun ottamatta muuttaa pois. Isä on paljon pois ja käytännössä 6-vuotiaan Kyan on pärjättävä omillaan. Tytön on keksittävä keinoja millä selviytyy vuosikausien yksinäisyydestä sekä millä tavoin hän elättää itsensä. Hän viettää paljon aikaa suomaalla tutkien luontoa ja ystävystyen samalla eläinten kanssa.  Luonnon kaunis runollinen kuvaaminen ja tytön luontosuhde jäikin tästä kirjasta parhaiten mieleeni.

Kuolleena löytyneen Chase Andrewsin ja Kyan tarinat nivoutuvat kirjan edetessä yhteen ja tarina saa päätöksenä kirjan loppumetreillä.

Heli Vainio

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s