Viime viikon tiistaina Kirjavirkut -lukupiirin porukka keskusteli etäyhteydellä Karo Hämäläisestä, hänen romaanistaan Kansalliskirjailija sekä Väinö Linnasta. Karo Hämäläinen on Helsingissä asuva kirjailija, toimittaja ja kirjallisuusarvostelija. Kirjailijana Hämäläinen on tuottelias ja monipuolinen. Hän on kirjoittanut niin lastenkirjoja, tietokirjallisuutta kuin trillereitäkin. Hän on opiskellut mm. humanistisia ja yhteiskunnallisia aineita Helsingissä ja Münchenissä sekä kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Tuotteliaisuudesta puhuttaessa Karo Hämäläinen itse on sanonut, että vaikeinta on kirjoittaa aikuisille romaaneja. Niitäkin kuitenkin on syntynyt muutama. Romaaneista paras mielestäni on juuri Kirjavirkut-lukupiirissä käsitelty Kansalliskirjailija. Vaikka Kansalliskirjailija on pääasiassa tarina Väinö Linnasta, kertoo se myös yhteiskunnasta silloin ennen sekä nykyajan meiningistä. Linnan lisäksi romaanissa kulkee tarinalinja, missä Karo Hämäläisen oloinen henkilö tekee nykyaikana dokumenttia Väinö Linnasta. Siinä hän yhdistelee vapaasti totta ja tarua, ja onnistuu kiertämään päälle liimatut ratkaisut.
Kiinnostuin sen verran, että tutkin vähän myös Väinö Linnaa. Hän oli juuri niin ristiriitainen ja kiinnostava persoona kuin Hämäläinen romaanissaan antaa ymmärtää. Linnan alkutaival kirjailijana oli kivinen, ja vasta Tuntemattoman sotilaan saaman suosion jälkeen kirjailija jätti tehdastyön. Mietin romaania lukiessani, miten – todellakin – moni hyvä taiteilija jää joko pitkään ilman hyväksyntää tai saa arvostusta vasta kuolemansa jälkeen.
Hämäläisen romaanin mukaan Väinö Linna kirjoitti päästäkseen pois tehtaasta. Työläiskirjailija-nimitystä hän ei oikein itse hyväksynyt. Linna ammensi vaikutteita venäläisistä ja Shakespearen klassikoista, ja myöhemmin hän otti oppia Lauri Viidalta ja elokuvista.
Kivinen alkutaival ei estänyt sitä, että Linna nostettiin pian jalustalle kansalliskirjailijaksi ja vallanpitäjien lemmikiksi. Urjalasta kotoisin oleva kirjailija tuli mielellään tunnetuksi agraariyhteiskunnan kuvaajana. Linnan kunniaksi pidettävä Pentinkulmanpäivät on jokavuotinen urjalalainen tapahtuma, missä itsekin olen pari kertaa vieraillut. Sukuni kun on siltä suunnalta kotoisin, molemmat vanhemmat naapuripitäjässä syntyneet. Jos Linna kiinnostaa, kannattaa tutustua tapahtumaa järjestävään Väinö Linnan seuraan www.vainolinnanseura.fi.
Wsoy:n kirjaesittelyn otsikko ”Väinö Linna sellaisena jona ennen emme ole häntä nähneet” on sillä tavalla osuva, että minäkin löysin kirjasta niin paljon uutta, että piti vähän yrittää etsiä totuutta fiktion alta. Käytin siis lähteenä muutakin kuin wikipediaa, kuten romaanin kirjoittajakin. Ehdottomasti suositeltava lukukokemus!
Kirsti Ahlsten
Lukuvinkkeli 