Syvemmälle marginaaliin 2/4: Erittäin epäkonventionaalisissa jälkitiloissa

Elokuvataiteessa valtavirran tuolle puolen suuntautuva kiinnostukseni sai alkunsa Nicolas Winding Refnin Pusherista (1996). Leffassa Kim Bodnia, sittemmin Silta-sarjan nallekarhumaisena Martinina tutuksi tullut kuin arkkisympaattinen näyttelijä, säntäili Kööpenhaminan kaduilla luuserikriminaali Frankina, onnettomana säätäjänä, jonka loppuluisua vauhdittivat virkavallan suorittamat peiteoperaatiot ja velkoja-Milon kavahduttava, luihupiirteinen serbihahmo. Ulkokultaisten Hollywood-elokuvien jälkeen Pusherin dokumentaarinen kerrontatyyli – kamera seuraa heilahdellen Frankia porttikongissa, ravintolassa on hämärää ja niinpä henkilöhahmojen piirteet erottuvat vain töin tuskin – tuntui puhaltavan koko taidemuotoon ennennäkemätöntä hehkua. Pusherin ansiosta, minun silmissäni, fiktio syntyi uudestaan.

Tämänkin marginaalisen syväsukelluksen aikana on tullut vastaan roppakaupalla materiaalia, jota mikään esteettinen sivujuonne tai huumorin pilkahdus ei pelasta puhtaasta vastenmielisyydestä. Nahkani on parkkiintunutta, ja sitä kantavammalla äänellä rohkenen väittää, että Gaspar Noénin Enter the void on houreisuudessaan poikkeuksellisen väkevä. Elokuva esitettiin aikoinaan Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla, ja pistettiin DVD-kansiin 2011.

Lauantai-iltana uppouduin Enter the voidin 155-minuuttiseen, lyhentämättömään ohjaajan versioon. Katselmusta seurasi samanlainen piina kuin pitkittyneen ryyppyputken jälkeen. Jälkitila muistutti järkälemäisintä krapulaa. Piehtaroin sängyssä aina aamuyön tunneille. Vielä puurohiutaleita hämmennellessäkin mielessä kumotti kohdunpimeydestä kaavittu veren tahrima sikiö.

Vuonna 2002 Noé nostatti valtaisan kohun. Hänen Irreversible-elokuvansa sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla. Kesken näytöksen salista poistui enemmän ihmisiä kuin kertaakaan festivaalin historiassa.

Enter the voidia seuratessa tämä on helppo uskoa. Epileptisesti välkkyvien alkutekstien jälkeen Oscar, Tokiossa majaileva nuorukainen, kieputtaa katsettaan suurkaupungin tähdettömällä yötaivaalla, pysähtyy nostokurkeen ja miettii, miltä Tokio mahtaisi näyttää tuolta ylhäältä. Taustalla Linda, stripparina elantonsa tienaava Oscarin sisko, haalii tavaroitaan, valmistautuu lähtemään. Heti alussa Noé esittelee myös jyrkästi vakioasetusten vastaisen kerrontatyylinsä. Tapahtumia seurataan, ei ainoastaan Oscarin perspektiivistä, vaan hänen päänsä sisältä. Kauhtanamaiseen mekkoon pukeutunut Linda häivähtelee sadasosasekunneiksi mustaan. Niinä hetkinä Oscar räpyttelee silmiään.

Linda lähtee. Aamulla Oscar on kärventänyt aivojaan LSD-tripillä. Nyt hän nappaa DMT-huumetta. Trippi kuvitetaan räikeillä väririhmastoilla ja ruusunnupun kaltaisilla kuvioilla, jotka aukenevat ja sulkeutuvat, aukenevat ja…

Lindan jälkeen Oscar kohtaa hippireliikki Alexin. Kaksikko kuljeskelee Tokion kaduilla. Oscar poikkeaa reitiltä, kapuaa portaat Void-nimiseen baariin. Hänen on

tarkoitus viedä huumeita kähärätukkaiselle ystävälleen Victorille. Victor on kuitenkin hiiskunut Oscarin hämärähommista poliisille. Baarissa Oscar käsittää joutuneensa ansaan, pakenee poliiseja wc-koppiin. ”Minä soitan suurlähetystöön! Minulla on ase!” Silloin poliisit avaavat tulen. Luoti lävistää päähenkilön rintakehän. Oscar lyyhistyy vessan lattialle ja kuolee.

Sitten tapahtuu jotain ällistyttävää. Henki irtoaa Oscarin langanlaihasta narkomaanin ruumiista, aivan kuten tiibetiläisessä Kuolleiden kirjassa opetetaan. Tässä kohtaa elokuva on päässyt vasta 20 minuutin paikkeille. Loput 135 minuuttia ovat kuolemanjälkeistä aikaa, sielun liihottamista suurkaupungissa. Lindan aborttia seurataan katonrajasta. Hopeanhohtoisella astialla viruu syntymätön lapsi. Myöhempää seksikohtausta ei sitäkään voi moittia väsyttävästä kaavamaisuudesta. Henkiolento kaivautuu navan kautta Lindan sisään.

Gaspar Noé ja Enter the void. DVD on lainattavissa kaupunginkirjaston kokoelmasta, sitten kun ovet viimein avataan. Värisevä-ääninen varoitus tai salavihkainen suositus. Valitse itse.

Teksti: Sami Mäkäräinen

Kuva: Elsi Jaakkola

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s