Posts Tagged kertomakirjallisuus
31.8. Viherturaajan viisaudet
Melkein kaikki itää: puutarhaa pihan täydeltä
Mörö, Mari
Gummerus, 2006
Suosittelen lämpimästi tätä kirjaa kaikille puutarhaharrastajille, sekä aloittelijoille että kokeneemmille, mutta ennen kaikkea heille, jotka taimimyymälässä tiedustelevat kasvutakuuta tai kiukuttelevat kun edelliskesäinen viiniköynnös ei selvinnytkään Suomen talvesta.
Lyhyissä, lempeän humoristisissa jutuissa seurataan vuodenkiertoa: talvella selataan siemenluetteloita ja hellitään huonekasveja, keväällä ikkunalaudat täyttyvät istutusruukuista, kesästä otetaan kaikki irti touhuamalla yötä päivää ja syksyllä valmistaudutaan talveen taas seuraavaa kasvukautta tähyillen.
Mari Mörön innostus ja rento, mutta kunnianhimoinen asenne tarttuvat. Viherturaaja, kuten Mörö itseään kutsuu, tietää paljon ja haluaa jakaa kokemuksensa lukijan kanssa, joten kirjasta irtoaa paljon hyviä neuvoja ja käteviä vinkkejä pihan kuopsuttajille. Toisaalta käy selväksi, että pontevankin puutarhurin on siedettävä elämän sattumanvaraisuutta ja kestettävä pettymyksiä – kasvit kun eivät käskien kasva.
Ira Palvanen
Lisää viherturaajan mietteitä voi lukea kirjasta Vapaasti versoo: rönsyjä puutarhasta.
Mari Mörö on myös Puutarhaliiton julkaiseman Kotipuutarha-lehden kolumnisti.
Add comment elokuu 31, 2009
27.4. Erilaista rakkautta sodan varjossa
Yövartio
Waters, Sarah
Tammi, 2007
Brittiläisen Sarah Watersin Yövartio sijoittuu 1940-luvulle, Toisen maailmansodan runtelemaan Lontooseen. Vaikka pommit putoilevat ja kaupunki palaa, nuoret ihmiset etsivät itseään ja rakkautta – rakkautta, joka täytyy piilottaa näkymättömiin koska se on sopimatonta ja laitonta.
Ambulanssikuski Kayn, mustasukkaisen Helenin, tämän tyttöystävän Julian, toivottomassa ihmissuhteessa kärvistelevän Vivin ja hänen pasifistiveljensä Duncanin mukana lukija pääsee sodanaikaisen Lontoon pimennetyille kaduille. Yksityiskohtien runsaus saa aikakauden elämään ja tarinan edetessä paljastuu miksi päähenkilöt toimivat niin kuin toimivat.
Ilahduttavan epätavanomainen, herkkä kuvaus elämästä kotirintamalla.
Watersin edellinen suomennettu teos Silmänkääntäjä sijoittuu 1800-luvulle ja sitä on myös kehuttu mm. ajankuvauksensa vuoksi.
Ira Palvanen
Add comment huhtikuu 27, 2009
14.4. Kulttuurien kohtaamisia arjessa
Amerikan lapset
Anne Tyler
Otava, 2008
Amerikan sanotaan olevan kansojen sulatusuuni, mutta se “sulatus” ei suinkaan ole aina kovin helppo prosessi.
Periamerikkalaiset Donaldsonit ja iranilaistaustaiset Yazdanit saavat samaan aikaan adoptiotyttären Koreasta. Erilaisista taustoista huolimatta varsinkin Donaldsonit ovat innokkaita solmimaan ystävyyden ja kehittämään yhteisiä traditioita. Väärinkäsityksiltä ei voi välttyä, mutta myös aitoja tunteita syntyy ja perheiden elämät lähentyvät vuosien vieriessä.
Tylerille ominaiseen tapaan kirjassa ei ole suurta dramatiikkaa, vaan kertomus kietoutuu arjen pienten tapahtumien ympärille. Teemana on kuuluvuuden käsite: mistä tunne syntyy, voiko sitä pakottaa? Mitä oikeastaan tarkoitetaan kun sanotaan: tänne minä kuulun?
Katja Valjakka
Add comment huhtikuu 14, 2009
31.3. Jotain mätää Tanskanmaalla…
Joka silmää räpäyttää, pelkää kuolemaa
Romer, Knud
Avain, 2008
Knud Romerin esikoisteos on osin omaelämänkerrallinen tilitys tanskalais-saksalaisen pojan kasvuvuosista ahdasmielisessä pikkukaupungissa. Kirja aiheutti kohun ilmestyessään Tanskassa 2006, sillä vuosikymmenien yli varjonsa heittänyt saksalaisvihamielisyys oli aihe, josta mielellään olisi vaiettu.
Knudin äiti Hildegard tuli sodan jälkeen Nykoping Falsteriin töihin, ja vastoin kaikkia suunnitelmiaan rakastui tanskalaiseen vakuutusvirkailijaan. Pariskunta eli pitkään kaksin ja Hildegardin henkireikänä toimivat säännölliset vierailut sukulaisten luo Saksaan.
Pojan syntymä toi iloa, mutta yksinäisyys vain syveni. Nurkkapatrioottisen kaupungin asukkaat eivät antaneet saksalaisille anteeksi. Halveksunta kohdistui Knudin äitiin ja pisaroi väkevänä myös tämän pojan päälle.
Oman lapsuutensa koitoksien lisäksi Romer luotaa myös lähisukunsa historiaa. Isoäitien ja -isien tarinat kerrotaan muistojen sirpaleina, huumoria ja magiikkaa unohtamatta. Kieli ja kerronta ovat kerta kaikkiaan nautittavia ja aihe tärkeä ja puhutteleva. Suositeltava lukukokemus!
Katja Valjakka
Add comment maaliskuu 31, 2009
17.3. Kasvun kipeys
Nuotio, Eppu
Peiton paikka, Neitsytmatka, Onnellinen loppu
Otava 2003-2005
Monipuolinen Eppu Nuotio on näyttelijä ja kirjailija, ilmaisutaidon opettaja, suomentaja, ohjaaja ja näytelmäkirjailija. Vuosina 2003-2005 julkaistu ns. Varkaus-trilogia on suosittelun arvoinen matka Suomen lähihistoriaan ja ihmismielen koukeroihin.
Ensimmäisessä osassa (Peiton paikka) Varkauden Ahlströmin tehtaiden palveluksessa olevalle insinööri Lehmukselle ja hänen oudolle vaimolleen Marjatalle syntyy tytär. Isä Lehmus on riemuissaan ja kuljettaa Annukkaa tehtaallakin mukanaan. Marjatta syrjäytyy yhä enemmän, masentuu, kääntyy pois elämästä. Parisuhteen karikot käyvät ylitsepääsemättömiksi.
Toisessa osassa (Neitsytmatka) eletään 1970-lukua. Annukka on suosittu, sieväkin ja varakkaasta perheestä – kaiken pitäisi olla hyvin. Ilon pilkahduksiakin kasvukipuiluun mahtuu, mutta perhe aiheuttaa ongelmia. Äiti on huhujen kohde hiljaisessa pikkukaupungissa ja jutut isän naisseikkailuistakin alkavat kiertää.
Onnellisessa lopussa Annukka elää itsenäistä elämää 2000-luvun alun Helsingissä. Lopun onnellisuudesta voidaan toki olla montaa mieltä…
Nuotion kirjoitustyyli tuo mieleeni Orvokki Aution ja Pirkko Saision. Elämän raadollisuus maalataan pehmein siveltimenvedoin, ajankuva on kiehtova. Itse tutustuin Eppu Nuotioon proosakirjailijana vasta nyt, ja tuttavuus oli positiivinen yllätys.
Katja Valjakka
Add comment maaliskuu 17, 2009
13.1. Arkitodellisuuden rajat rikkoutuvat
Hall, Steven
Haiteksti
WSOY 2007
Jos tätä et ole vielä lukenut, nyt on aika tarttua toimeen! Haiteksti on mieleen jäävä, erilainen romaani. Fantasiaa, trilleriä ja rakkaustarinaa, filosofiaa ja seikkailua samassa paketissa.
Eric Sanderson pelkää tulleensa hulluksi. Hän on menettänyt muistinsa, ja saa omituisia kirjeitä, joiden allekirjoittajana on hän itse. Psykiatrin vastalauseista huolimatta Eric alkaa selvittää kirjeiden salakielisiä sanomia, ja kohtaa Ludoviciaanin, hain, joka syö muistot ja identiteetin. Tätä petokalaa vastaan Eric taistelee ja joutuu samalla arkitodellisuuden rajat rikkovaan hurjaan seikkailuun.
Älykäs, jännityksen säilyttävä kerronta ja huimat juonenkäänteet pitävät lukijan otteessaan, mutta samalla Hall tutkiskelee identiteetin haurautta ja kielen voimaa. Haiteksti on viime vuosien riemastuttavimpia teoksia, ja toivoa sopii, että saamme jossain vaiheessa lisää Hallin tuotoksia luettavaksi.
Katja Valjakka
Add comment tammikuu 13, 2009
23.12. Lämminhenkinen kasvutarina
Elvis, Jeesus ja minä
McCourt, Emer
Otava, 2006
Joulunpyhien rentoutumishetkiin mainiosti sopiva Elvis, Jeesus ja minä on pohjoisirlantilaisen Emer McCourtin esikoisteos.
Seany ja Ger ovat sisaruksia, joiden tarinaa seurataan yhden kesän ajan 1970-luvun Pohjois-Irlannissa. Ger on päättänyt, että poikana on mukavampaa kuin tyttönä. “Veljekset” rakastavat jalkapalloa, mutta Seanyn ihmeeksi Ger alkaa kiinnostua myös muista asioista, kuten toisista pojista (!). Kotona ongelmia aiheuttaa viinaanmenevä isäukko, mutta itsekin viinaa täytyy maistaa…
Kun joudutaan pulaan, apua voi kysyä paitsi Jeesukselta, myös Elvikseltä tai jopa Neil Armstrongilta. Hieman kerrontaa olisi voinut syventääkin, mutta kokonaisuutena Elvis, Jeesus ja minä on raikas, hienosti kuvattu kertomus lapsuuden viimeisestä kesästä.
Katja Valjakka
Kirjan saatavuus Ratamo-kirjastoissa
Hyvinkään kirjaston väki toivottaa rentouttavaa Joulua kaikille Lukuvinkkelin lukijoille!
Add comment joulukuu 23, 2008
9.12. Synkkä menneisyytemme
Veriruusut
Kanto, Anneli
Gummerus, 2008
Veriruusut on koskettava ja hienosti kirjoitettu dokumentaarinen romaani Valkeakosken ja Tampereen naiskaartilaisista sisällissodan aikana.
Toki talven ja kevään 1918 tapahtumat ovat historiankirjoista tuttuja, mutta Anneli Kanto osaa hienosti tuoda tavallisten ihmisten kohtalon lähelle lukijaa. Tässä auttaa myös mainio murrekieli ja muutenkin osuva sanankäyttö. Näkökulma on punakaartilaisten, mutta heidänkään julmuuksiaan ei unohdeta. Molemmin puolin sokea raivo, uhma ja epäinhimillisyys pääsivät voitolle siitä ihan tavallisesta Matista tai Martasta.
Valkeakoskella päähenkilönä on vain viisitoistavuotias Sigrid, joka ystävänsä Martan kanssa liittyy punakaartiin yleisen innostuksen kiihdyttämänä. Tampereella punaisten kohtaloita seurataan kolmen ystävättären, Lempin, Lauhan ja Martan kokemusten kautta. Naisten murheet ja ilonaiheet ovat ikiaikaisia, ja Kanto osaa henkilökuvauksen. Välillä tapahtumien kuvaukset ovat hyvinkin raakoja, mutta kerronta ei tästä kärsi. Loistava, ajatuksia herättävä, surullinen romaani.
Kirjan luettuani törmäsin sattumalta Pekka Elomaan ja Jouni Kemppaisen valokuvateokseen Paha maisema. Elomaa on kuvannut sisällissodan taistelu- ja teloituspaikkoja, joista monet esiintyvät myös Veriruusut -kirjassa.
Nyt niin arkiselta näyttävät maisemat ovat olleet monen viimeinen lepopaikka. Kuvien rinnalla on tuokiokuva paikan tapahtumista. Toki niitä hyvyyden ja armon hetkiäkin sisällissodassa on ollut, mutta valitettavasti niin monessa tapauksessa ihminen on ihmiselle susi.
Katja Valjakka
Add comment joulukuu 9, 2008
2.12. Äijämäinen ihmissuhdekertomus
Haarautuvan rakkauden talo
Petri Karra
Gummerus, 2008
Petri Karra on elokuvakäsikirjoittaja, ja myös Haarautuvan rakkauden talo on jo filmattu. Mika Kaurismäen ohjaaman elokuvan ensi-ilta on syyskuussa 2009. Tietty elokuvamaisuus kirjasta välittyykin. Dialogi on nasevaa ja kohtaukset yleensä ottaen vauhdikkaita.
Kolkyt ja risat Juhani ja Tuula ovat eroamassa, mutta kaikki ei käykään niin siististi ja espoolaisen mukavasti, kuin he aluksi suunnittelevat. Mustasukkaisuus ja loukatut tunteet yllyttävät yhteistä taloa asumaan jääneen ex-pariskunnan melkomoiseen farssiin. Tuula tuo kotiin rakastajansa, Juhani palkkaa sutenööri-velipuolensa avulla prostituoidun esittämään omaa rakastettuaan.
Karran esikoisromaani rikkoo rajoja tuomalla väkivallan ihmissuhderomaaniin ja inhorealismin rakastelukohtauksiin. Karra esittää teräviä huomioita parisuhteen syvimmästä olemuksesta, ja seuraavaksi sukelletaankin tarantinomaiseen toimintakohtaukseen. Välillä räpiköidään niin uskomattomassa ihmissuhdeverkostossa, että Kauniit ja rohkeat jää toiseksi. Dialogin jouhevuudesta huolimatta jää kuitenkin myös parantamisen varaa. Äijämäinen machorymistely tuntuu välillä väkisin mukaan ympätyltä.
Tragikomiikka kuitenkin kukkii ja verbaliikka on sen verran hienoa, että kyllä tämä kannattaa lukea.
Katja Valjakka
Add comment joulukuu 2, 2008
25.11. Mystiikkaa Miamissa
Ikuisen rakkauden saari
Daina Chaviano
Bazar, 2008
Kirja kertoo nuoresta yksinäisestä kuubalaisnaisesta Ceciliasta. Hän on muuttanut Miamiin muutama vuosi sitten ja työskentelee toimittajana. Eräänä iltana Cecilia tutustuu baarin nurkassa kyyhöttävään vanhaan kuubalaisnaiseen. Vanha nainen kertoo Cecilialle kolmen kiehtovan suvun tarinaa yli sadan vuoden takaa.
Cecilia lumoutuu kertomuksista. Tarinat sijoittuvat Kiinaan, Espanjaan ja Afrikkaan, mutta tarinoiden ihmiset päätyvät Kuubaan ja heidän kohtalonsa limittyvät yhteen kuin ihmeen kaupalla. Myös Cecilian oma elämä liittyy jollakin tavalla näihin mystisiin tarinoihin.
Tämän vanhan rouvan lisäksi Cecilian mielenkiinto on kohdistunut kummitustaloon, joka näyttäytyy eri puolella Miamia. Tuntuu aivan siltä kuin kummitustalolla olisi jokin yhteys Cecilian perheeseen.
Eräänä päivänä Cecilian ja vanhan rouvan tapaamispaikassa istuukin nuori kuubalaismies, joka paljastuu rouvan lapsenlapseksi. Mies kertoo, että isoäiti on kuollut jo vuosi sitten, joten Cecilian on täytynyt keskustella isoäidin haamun kanssa.
Kirja on taianomainen lukukokemus, jossa esiintyy paljon yliluonnollisia asioita kuten ennustamista, näkyjä ja kuolleiden kanssa kulkemista.
Mervi Jokinen
Add comment marraskuu 25, 2008
