Avainsanaan ‘fantasia’ liitetyt artikkelit
21.6. Lukijan kirjavinkki
Nupponen Anni
Nainen ja kuningas
Vaskikirjat, 2009
Kirja on ihastuttava fantasiakertomus naisesta ja miehestä joiden tiet kohtaavat, mutta joiden maailmat eroavat niin paljon toisistaan, että ristiriidat ovat väistämättömiä.
Päähenkilö Eelis on parantaja, josta tulee parannuksen salin ylin nainen ja johtaja. Parantajat eivät hyväksy sotaa, koska sodassa tahallisesti vahingoitetaan ihmisiä. Tehtävissään Eelis kohtaa kuningas Arethin, sotaa käyvän hallitsijan. Eelis ja Areth rakastuvat, mutta erilaiset elämän arvot aiheuttavat ongelmia ja surua.
Kirjailija on onnistunut luomaan huikean ja kiehtovan uuden maailman, joka poikkeaa arkipäiväisestä elämästämme, johon uppoutuu, ja parhaimmillaan kirjan tunnelma kulkee mukana myös lukemisen ulkopuolella. Välillä kokee iloa päähenkilöiden puolesta ja toisaalta valtavaa sympatiaa epäreilun kohtelun vuoksi. Ihmissuhdetarinoista tykkäävälle erittäin suositeltavaa luettavaa.
O.K.
26.5. Outo fantasia toteutuvista toiveista
Glavinic, Thomas
Toiveet jotka toteutuvat
Atena, 2010
Itävaltalaisen Thomas Glavinicin Toiveet jotka toteutuvat on outo, mutta mielenkiintoinen kirja. Fantasiamaisella kohtaamisella alkava tarina miehestä, jonka salaisimmat toiveet alkavat toteutua johdattaa meidät pohtimaan toiveittemme ja halujemme moraalisia ja filosofisia ulottuvuuksia.
Päähenkilö Jonas on epämääräisen tyytymätön elämäänsä, vaikka hänellä on mukava vaimo, kaksi lasta ja kaunis rakastajatar. Epätodellisessa kohtaamisessa haltian kanssa Jonas esittää kolme toivetta: hän haluaisi olla kuolematon, toimeliaampi sekä ymmärtävänsä, mikä on elämän tarkoitus. Vähä vähältä nämä toiveet alkavat toteutua, ja niillä on kova hinta.
Unelmat alkavat elää omaa elämäänsä, eikä niitä voi enää lopulta paeta. Monenlaisia sävyjä sisällään pitävä tarina voisi kulkea välillä jouhevamminkin, mutta ydin on puhdasta kultaa. Ja Keski-Euroopassa varsin suositun Glaviniciin tykästyneet: Jonaksen tarinalle on tulossa jatkoa.
Katja Valjakka
26.4. Magiaa ja rakkautta muinaissuomalaisissa maisemissa
Waris, Helena
Uniin piirretty polku
Otava 2009
Helena Waris kirjoittaa vanhan mahdin jälkeläisistä ja maailmasta, missä suuri osa ihmisistä ei enää usko vanhoihin mahteihin. Maailmassa on kuitenkin vielä noitia ja haltijaeläimiä sekä ihmisiä, jotka uskovat niihin.
Tarinan päähenkilöinä ovat kolme vanhan suvun sisarusta, jotka ovat joutuneet nuorina eroon toisistaan ja vanhemmistaan. Yksi sisaruksista jäi alkukotiin ja odottaa muiden palaamista. Kasvaessaan kadonneet sisar ja veli alkavat muistaa mennyttä ja etsivät alkukotiansa.
Etsiessään menneisyyttään ja itseään ukkosmies Troi etsii hellittämättä paikkaa, missä tähdet olisivat oikeilla paikoillaan. Noidaksi haukuttu löytölapsi Aile puolestaan kohtaa metsässä sielunkumppaninsa Dain. Lukuisten kohdattujen esteiden ja seikkailujen jälkeen sisarukset löytävät magian ja rakkauden lisäksi lopulta toisensa sekä tien kotiin.
Waris on luonut mielenkiintoisen maailman ja hänen tekstinsä on voimakasta. Suosittelen kaikille fantasiasta pitäville. Tarina itsensä löytämisestä ja rakkaudesta tavoittaa varmasti myös ne, jotka eivät muuten välitä niin paljoa fantasiasta.
Tätä Helena Wariksen esikoisromaania seurasi keväällä 2011 kirja Sudenlapset, joka sijoittuu samaan muinaissuomalaiseen maailmaan.
Sari Piironen
Kirjat Ratamo-kirjastoissa:
11.11. Parin vuoden takainen helmi
Mitchell, David
Pilvikartasto
Sammakko, 2008
Jos et ole tätä vielä ehtinyt lukea, tartu siihen nyt! Vuonna 2008 suomeksi julkaistu Pilvikartasto on David Mitchellin neljäs romaani ja ensimmäinen suomennos. Kirja on upean monikerroksellinen kiehtova teos, jonka lukemista voi lämpimästi suositella.
Pilvikartasto koostuu kuudesta eri kertomuksesta 1700-luvulta tulevaisuuteen, aikaan sivilisaation romahtamisen jälkeen. Eri tyylilajeilla kirjoitetut kertomukset kietoutuvat toisiinsa, olkoonkin että yksittäiset kertomukset jäävät hieman ohuiksi. Alun kankeuden jälkeen Mitchellin oivaltava kerronta sai kuitenkin ainakin minut sen verran lumoihinsa, etten tätä haittana pitänyt.
Ensimmäinen osa on matkapäiväkirja 1700-luvun Tyyneltämereltä. Se katkeaa kesken sanan, kun lukija siirretään Belgiaan vuoteen 1931 ja säveltäjänalku Robert Frobisherin elämään. Hän tulee ohimennen lukeneeksi Ewingin päiväkirjan – ja hänen kirjeensä löytää toimittaja Luisa Rey 1970-luvulla. Reyn tarina lähetetään vasten tahtoaan vanhainkotiin joutuvalle kustannustoimittajalle 2000-luvulla, jonka elämää puolestaan tietoisuuteen herännyt klooni katsoo elokuvana tulevaisuuden Koreassa. Kuudes ja viimeinen tarina sijoittuu Havajille aikaan jolloin nykyaikainen sivistys on pelkkä legenda ja edellisen tarinan klooni jumalolento.
Katja Valjakka
13.1. Arkitodellisuuden rajat rikkoutuvat
Hall, Steven
Haiteksti
WSOY 2007
Jos tätä et ole vielä lukenut, nyt on aika tarttua toimeen! Haiteksti on mieleen jäävä, erilainen romaani. Fantasiaa, trilleriä ja rakkaustarinaa, filosofiaa ja seikkailua samassa paketissa.
Eric Sanderson pelkää tulleensa hulluksi. Hän on menettänyt muistinsa, ja saa omituisia kirjeitä, joiden allekirjoittajana on hän itse. Psykiatrin vastalauseista huolimatta Eric alkaa selvittää kirjeiden salakielisiä sanomia, ja kohtaa Ludoviciaanin, hain, joka syö muistot ja identiteetin. Tätä petokalaa vastaan Eric taistelee ja joutuu samalla arkitodellisuuden rajat rikkovaan hurjaan seikkailuun.
Älykäs, jännityksen säilyttävä kerronta ja huimat juonenkäänteet pitävät lukijan otteessaan, mutta samalla Hall tutkiskelee identiteetin haurautta ja kielen voimaa. Haiteksti on viime vuosien riemastuttavimpia teoksia, ja toivoa sopii, että saamme jossain vaiheessa lisää Hallin tuotoksia luettavaksi.
Katja Valjakka
24.9. Fantasiaa ja filosofiaa
Valkoiset omenat
Jonathan Carroll
Carrollin Valkoiset omenat (Loki-kirjat 2006) on hämmentävä ja ilahduttava aikuisten satu. Naistenmies Vincent Ettrich huomaa kuolleensa ja palanneensa elävien kirjoihin. Vincentin haki kuolleista Isabelle Neukor, Vincenten elämän rakkaus. Isabelle odottaa lasta, josta on tuleva jotain suurta. Absurdi juoni kietoutuu loistavan kerronnan lomaan.
Valkoiset omenat on pohjimmiltaan rakkaustarina, jolla on positiivinen sanoma. Carroll yllyttää lukijan pohtimaan omaakin elämäänsä päähenkilönsä viidellä kysymyksellä: Mitkä kolme ateriaa haluaisit syödä uudestaan? Mitkä kaksi esinettä haluaisit takaisin? Mikä on se yksi teko elämässäsi, jonka eniten haluaisit peruuttaa tai pyyhkiä pois? Kenet – yhden henkilön – haluaisit nähdä taas? Minkä kokemuksen haluaisit kokea uudestaan?
Carrollin keitokseen on ripoteltu aimo annos fantasiaa, mutta hän onnistuu kutomaan tarinan kuitenkin joten kuten “järjellisesti” kasaan. Tyylillisesti Carroll ja Steven Hall Haiteksteineen ovat samoilla linjoilla. En voi kuin ihmetellä, miksi Carrollilta ei ole suomennettu Valkoisten omenoiden lisäksi kuin esikoisteos (sekin loistava) Naurujen maa. Valkoisten omenoiden jatko-osa “Glass Soup” ilmestyi englanniksi 2006 ja uusin “The Ghost in Love” tänä syksynä.
Katja Valjakka
