Archive for joulukuu, 2008
23.12. Lämminhenkinen kasvutarina
Elvis, Jeesus ja minä
McCourt, Emer
Otava, 2006

Joulunpyhien rentoutumishetkiin mainiosti sopiva Elvis, Jeesus ja minä on pohjoisirlantilaisen Emer McCourtin esikoisteos.
Seany ja Ger ovat sisaruksia, joiden tarinaa seurataan yhden kesän ajan 1970-luvun Pohjois-Irlannissa. Ger on päättänyt, että poikana on mukavampaa kuin tyttönä. “Veljekset” rakastavat jalkapalloa, mutta Seanyn ihmeeksi Ger alkaa kiinnostua myös muista asioista, kuten toisista pojista (!). Kotona ongelmia aiheuttaa viinaanmenevä isäukko, mutta itsekin viinaa täytyy maistaa…
Kun joudutaan pulaan, apua voi kysyä paitsi Jeesukselta, myös Elvikseltä tai jopa Neil Armstrongilta. Hieman kerrontaa olisi voinut syventääkin, mutta kokonaisuutena Elvis, Jeesus ja minä on raikas, hienosti kuvattu kertomus lapsuuden viimeisestä kesästä.
Katja Valjakka
Kirjan saatavuus Ratamo-kirjastoissa
Hyvinkään kirjaston väki toivottaa rentouttavaa Joulua kaikille Lukuvinkkelin lukijoille!

Add comment joulukuu 23, 2008
18.12. Jouluvalmisteluita
Joulu – sen historia, askareet ja herkut
Lahtinen, Mysi
Tammi, 2004

Mysi Lahtisen Joulu on mielestäni yksi tunnelmallisimmista joulukirjoista. Yleiseen tapaan siihen on kasattu vähän kaikkea: joulutapojen historiaa, ruoka- ja askarteluohjeita sekä siivousvinkkejä.
Paketti pysyy kuitenkin hyvin koossa. Lahtisen vinkit saavat joulusiivouksenkin tuntumaan juhlaan valmistautumiselta. Vaikka Mysi jouluihmisenä aloittaakin valmistelun jo sienimetsässä, riittää kirjasta iloa mattimyöhäisillekin. Mukana on esimerkiksi joulukukkien hoito-ohjeet sekä mielenkiintoinen “Pohjolan kuusen” ohje, eli kuinka vehnäjauhovellistä ja suolasta saa aikaiseksi “lumisen” kuusen. Tätä kokeillaan meillä tänä jouluna!
Katja Valjakka
Add comment joulukuu 18, 2008
9.12. Synkkä menneisyytemme
Veriruusut
Kanto, Anneli
Gummerus, 2008

Veriruusut on koskettava ja hienosti kirjoitettu dokumentaarinen romaani Valkeakosken ja Tampereen naiskaartilaisista sisällissodan aikana.
Toki talven ja kevään 1918 tapahtumat ovat historiankirjoista tuttuja, mutta Anneli Kanto osaa hienosti tuoda tavallisten ihmisten kohtalon lähelle lukijaa. Tässä auttaa myös mainio murrekieli ja muutenkin osuva sanankäyttö. Näkökulma on punakaartilaisten, mutta heidänkään julmuuksiaan ei unohdeta. Molemmin puolin sokea raivo, uhma ja epäinhimillisyys pääsivät voitolle siitä ihan tavallisesta Matista tai Martasta.
Valkeakoskella päähenkilönä on vain viisitoistavuotias Sigrid, joka ystävänsä Martan kanssa liittyy punakaartiin yleisen innostuksen kiihdyttämänä. Tampereella punaisten kohtaloita seurataan kolmen ystävättären, Lempin, Lauhan ja Martan kokemusten kautta. Naisten murheet ja ilonaiheet ovat ikiaikaisia, ja Kanto osaa henkilökuvauksen. Välillä tapahtumien kuvaukset ovat hyvinkin raakoja, mutta kerronta ei tästä kärsi. Loistava, ajatuksia herättävä, surullinen romaani.
Kirjan luettuani törmäsin sattumalta Pekka Elomaan ja Jouni Kemppaisen valokuvateokseen Paha maisema. Elomaa on kuvannut sisällissodan taistelu- ja teloituspaikkoja, joista monet esiintyvät myös Veriruusut -kirjassa.
Nyt niin arkiselta näyttävät maisemat ovat olleet monen viimeinen lepopaikka. Kuvien rinnalla on tuokiokuva paikan tapahtumista. Toki niitä hyvyyden ja armon hetkiäkin sisällissodassa on ollut, mutta valitettavasti niin monessa tapauksessa ihminen on ihmiselle susi.
Katja Valjakka
Add comment joulukuu 9, 2008
2.12. Äijämäinen ihmissuhdekertomus
Haarautuvan rakkauden talo
Petri Karra
Gummerus, 2008
Petri Karra on elokuvakäsikirjoittaja, ja myös Haarautuvan rakkauden talo on jo filmattu. Mika Kaurismäen ohjaaman elokuvan ensi-ilta on syyskuussa 2009. Tietty elokuvamaisuus kirjasta välittyykin. Dialogi on nasevaa ja kohtaukset yleensä ottaen vauhdikkaita.
Kolkyt ja risat Juhani ja Tuula ovat eroamassa, mutta kaikki ei käykään niin siististi ja espoolaisen mukavasti, kuin he aluksi suunnittelevat. Mustasukkaisuus ja loukatut tunteet yllyttävät yhteistä taloa asumaan jääneen ex-pariskunnan melkomoiseen farssiin. Tuula tuo kotiin rakastajansa, Juhani palkkaa sutenööri-velipuolensa avulla prostituoidun esittämään omaa rakastettuaan.
Karran esikoisromaani rikkoo rajoja tuomalla väkivallan ihmissuhderomaaniin ja inhorealismin rakastelukohtauksiin. Karra esittää teräviä huomioita parisuhteen syvimmästä olemuksesta, ja seuraavaksi sukelletaankin tarantinomaiseen toimintakohtaukseen. Välillä räpiköidään niin uskomattomassa ihmissuhdeverkostossa, että Kauniit ja rohkeat jää toiseksi. Dialogin jouhevuudesta huolimatta jää kuitenkin myös parantamisen varaa. Äijämäinen machorymistely tuntuu välillä väkisin mukaan ympätyltä.
Tragikomiikka kuitenkin kukkii ja verbaliikka on sen verran hienoa, että kyllä tämä kannattaa lukea.
Katja Valjakka
Add comment joulukuu 2, 2008
